Noogan perustajilla on yrittäjätausta ja yrittäjyys on lähellä sydäntämme, siksi haluamme auttaa teitä menestymään. Tähän oppaaseen olemme koonneet tietoja aineettomista oikeuksista, jotka ovat hyvä tietää. Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on isoja tai pieniä kysymyksiä tai haluat neuvoja yrityksesi menestymiseen!

IPR, Intellectual Property Rights

IPR on lyhenne immateriaalioikeudesta, ja se pohjautuu englanninkieliseen termiin Intellectual Property Rights. Immateriaalioikeudet kattavat oikeudet aineettomaan omaisuuteen, joka ei ole fyysinen esine. Yleisesti immateriaalioikeudet jaetaan kahteen pääkategoriaan: tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeudet syntyvät automaattisesti tekijälle, kun taas teollisoikeuksien suoja on haettava erikseen.

Tekijänoikeudet sisältävät varsinaisen tekijänoikeuden eli kirjailijoiden, taiteilijoiden, ohjaajien, näyttämö-, Tekijänoikeudet kattavat monia erilaisia tekijöitä ja teoksia. Ne sisältävät ensisijaisesti tekijän, kuten kirjailijoiden, taiteilijoiden, ohjaajien, näyttämö-, valo-, puku- ja äänisuunnittelijoiden, koreografien, säveltäjien, arkkitehtien jne., oikeuden omaan teokseensa, olipa se sitten kirjallinen teos tai taide-esine. Lisäksi tekijänoikeus kattaa oikeuden valokuviin.

Tekijänoikeusjärjestelmässä otetaan huomioon myös lähioikeudet, jotka liittyvät muihin tekijänoikeuden alaryhmiin. Esimerkiksi esiintyjillä, äänitallenteiden tuottajilla ja lähetystoiminnan harjoittajilla voi olla lähioikeuksia, jotka kuuluvat osana tekijänoikeuteen. Nämä lähioikeudet turvaavat kyseisten osapuolten oikeudet heidän esityksiinsä, äänitallenteisiinsa ja lähetyksiinsä.

Teollisoikeudet suojaavat, hallitsevat ja kaupallistavat kehitystyön tuloksia. Niillä on oikeusvaikutus (kielto-oikeus), joka mahdollistaa sekä kieltämisen että käyttöluvan (lisenssi) myöntämisen oikeuksien kohteena olevan (esim. teknologia, tuotemerkki, muotoilu) kaupalliseen hyödyntämiseen.

Teollisoikeudet

Teollisoikeudet ovat merkittäviä työkaluja sekä tuotekehityksessä että markkinoinnissa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. On tärkeää suojata aineettomat ominaisuudet hyvissä ajoin ennen suunniteltua lanseerausta, jotta voidaan välttää ikävät yllätykset myöhemmin. Teollisoikeuksiin kuuluvat muun muassa yrityksen nimet, patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit ja mallisuojat.

Yrityksen nimet

Yksinoikeuden toiminimeen voi saada joko rekisteröimällä sen tai vakiinnuttamalla sen käytön. Yksinoikeus tarkoittaa, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää Suomessa rekisteröityyn toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei pystytä osoittamaan, että tästä aiheutuu vahinkoa.

Ennen rekisteröintiä Patentti ja rekisterihallitus PRH tutkii ehdotetun nimen rekisteröitävyyden. Esimerkiksi seuraavat asiat ovat keskeisiä:

• Toiminimilain mukaan yrityksen nimen on oltava yksilöivä.
• Toiminimen täytyy erottua selvästi jo rekisteröidyistä toiminimistä.
• Yrityksen nimi ei saa olla sekoitettavissa aiemmin rekisteröityyn tai vireille tulleeseen toiminimeen tai tavaramerkkiin.
• Rekisteröitävyyttä tutkittaessa otetaan huomioon nimen kirjoitusasu, ääntäminen ja yrityksen toimiala.

PRH suosittelee, että yrittäjät eivät painata yrityksen nimeä mainostauluihin tai käyntikortteihin ennen kuin nimi on hyväksytty. Patentti- ja rekisterihallituksen palvelussa voi myös etukäteen tarkistaa yritysten nimet, jotta voidaan minimoida riski saada kielteinen vastaus hakemukseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen nimipalvelu: Nimipalveluun

Linkki toimintalakiin: Finlex

Tavaramerkki

Tavaramerkki, kuten yrityksen nimi, voidaan suojata joko rekisteröimällä se tai vakiintumalla sen käyttö. Tavaramerkki rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkirekisteriin tai hyväksymällä kansainvälisen rekisteröinnin päteväksi Suomessa.

Esimerkkejä eri merkkityypeistä:

• Sanamerkki – tavaramerkki, joka muodostuu yksinomaan yhdestä tai useammasta sanasta tai kirjainyhdistelmästä. Sanamerkki voi sisältää myös esim. numeroita tai muodostua yksittäisistä kirjaimista tai numeroista. Sanamerkissä ei ole kuvioita tai erityistä kirjasintyyppiä (fonttia).
• Kuviomerkki– muodostuu pelkästään piirroksista, grafiikasta tai kuvasta. Kuviomerkki ei siis sisällä sanoja tai kirjaimia.
• Kuviomerkki, jossa on sanallinen osa – sisältää sekä kuviota että sanan, sanoja tai kirjaimia. Tällainen merkki on esimerkiksi sana, joka on esitetty erityisessä painoasussa tai erityisellä kirjaisintyypillä.
• Äänimerkki – koostuu yksinomaan äänestä tai äänien yhdistelmästä.

Tavaramerkkihakemuksessa on tärkeää määritellä tarkasti, mitä tavaramerkillä halutaan suojata. Jos sinulla on useita vaihtoehtoja tai versioita tavaramerkistä, tulee tehdä erilliset hakemukset jokaiselle tai päättää, mitä vaihtoehtoa haetaan. Jokaisesta hakemuksesta tulee maksaa hakemusmaksu. Suomalaisen tavaramerkkihakemuksen perusmaksu on ollut 225 euroa (vuonna 2020). Maksu tulee suorittaa hakemuksen jättämisen yhteydessä. Perushakemusmaksu kattaa yhden tavara- tai palveluluokan. Jos hakemus kattaa useita luokkia, jokainen lisäluokka nostaa hakemuksen hintaa 100 eurolla.

Tavaramerkin hakeminen: Hakemukseen

Tavaramerkin hakijan pikaopas: Till snabbguiden

Tavaramerkkilaki: Finlex

Patentit

Patentti on yksinoikeus, jonka avulla voit estää muiden ammattimaisen hyödyntämisen keksinnöstäsi. Tällainen hyödyntäminen voi sisältää esimerkiksi valmistuksen, myynnin, käytön ja maahantuonnin. Patentti voidaan myöntää mille tahansa tekniikan alaan liittyvälle keksinnölle, jota voidaan hyödyntää teollisesti. Patentti suojaa aineetonta omaisuutta samalla tavalla kuin aidat, lukot ja vakuutukset suojaavat aineellista omaisuutta. Keksinnön tulee olla uusi verrattuna siihen, mikä oli tiedossa ennen patentin hakemista, jotta se voi olla patentoitavissa.

Patentin tarkoituksena on tehdä keksinnöt laajalti tunnetuiksi. Patentti on sopimus keksijän ja valtion välillä. Keksijä ilmoittaa keksinnöstään patenttivirastolle ja suostuu siihen, että keksinnöstä tulee julkinen tietyn ajan kuluttua, yleensä 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättöpäivästä.

“ Patenttien tarkoituksena on tehdä keksinnöt laajalti tunnetuiksi.”

Yksinoikeuksia ei myönnetä keksinnölle, joka edustaa vanhaa ja jo tunnettua tekniikkaa. Keksinnön ei tarvitse olla julkaistu ennen patenttihakemuksen jättämistä, koska itse julkaiseminen tekee siitä “aiemman tekniikan tason”. Suomessa patentteja haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH). Patentteja voidaan myös hakea kansainvälisesti, jolloin ne voidaan saada kaikkiin keksijän kannalta tärkeisiin kohdemaihin.

Patentoimattomat ratkaisut:

• löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää
• taiteellista luomusta
• pelisääntöjä, suunnitelmia liiketoimintaa varten
• tietokoneohjelmia tai tietojen esitystapa
• eläviin ihmisiin ja eläimiin kohdistuvia kirurgisia, terapeuttisia ja diagnostisia menetelmiä

Vaikka edellä mainitut asiat eivät ole patentoitavissa sellaisenaan, niihin liittyvät tekniset keksinnöt voivat kuitenkin olla patentoitavissa.

PRH:n patenttiopas: Oppaaseen

Hyödyllisyysmalli

Hyödyllisyysmallin, tunnetun “pikkupatentin”, voi saada tekniseen ratkaisuun, laitteeseen tai tuotteeseen. Se tarjoaa nopean suojan keksinnölle. Hyödyllisyysmalli soveltuu erityisen hyvin yksinkertaisten laite- ja tuotekeksintöjen suojaamiseen. Hyödyllisyysmalli tarjoaa kilpailijoiden estämisen samalla tavalla kuin patentti, kunhan hakemus ja suojaa koskevat vaatimukset on laadittu huolellisesti ja keksintö on uusi. Suomessa on mahdollista hakea ja saada sekä patentti että hyödyllisyysmalli samalle keksinnölle. Erityisesti silloin, kun epäilee loukkausta ja tarvitsee nopeasti yksinoikeutta puolustaakseen oikeuksiaan, kannattaa hakea hyödyllisyysmallia.

Hyödyllisyysmallin voi saada keksinnölle, joka on uusi, eli sitä ei ole tunnettu missään päin maailmaa ennen Suomessa tehtyä hakemusta, ja joka eroaa selkeästi aiemmista keksinnöistä. Selkeä ero tarkoittaa, että keksintö ei ole alalla toimivalle ammattilaiselle ilmeinen sovellus aiemmistakaan keksinnöistä.

Hyödyllisyysmalli ei sovellu menetelmään tai prosessiin liittyvien keksintöjen suojaamiseen. Se ei myöskään sovellu uusien käyttötapojen suojaamiseen tuotteille ja laitteille.

Useissa maissa, kuten Virossa, Tanskassa, Saksassa, Kiinassa ja Itävallassa, on käytössä Suomen kaltainen hyödyllisyysmallijärjestelmä. On myös useita maita, kuten Ruotsi, Norja, Iso-Britannia ja Yhdysvallat, joissa hyödyllisyysmallia ei käytetä. Mikäli yritys aikoo myydä keksinnön kyseisissä maissa tai laajentaa liiketoimintaansa sinne, PRH suosittelee patentin hakemista.

Lue lisää hyödyllisyysmallista täältä: Oppaaseen

Mallioikeus

Mallioikeus on teollisen muotoilun tärkein oikeudellinen suojakeino. Muotoilu suojataan rekisteröimällä malli, jolloin hakija saa yksinoikeuden omiin muotoilemiinsa tuotteisiin. Mallioikeutta hyödynnetään pääasiassa elinkeinotoiminnassa, mutta myös yksityishenkilö voi toimia mallioikeuden hakijana ja haltijana.

Suojattava kohde ei ole itse keksintö, vaan pikemminkin tuotteen uusi muotoilu, joka tekee siitä houkuttelevamman. Joissain tapauksissa tuote voi olla sekä teknisesti että muotoilultaan uusi, jolloin tarvitaan sekä hyödyllisyysmalli ja/tai patentti että mallioikeus suojatakseen molempia näkökohtia.

Esimerkkejä tuotteista, jotka voidaan suojata mallioikeuksilla:

• huonekalut
• yksityiskotia huonekaluissa
• kankaat ja tapetit
• kuvakkeet
• rakennukset
• logot

Lue lisää mallioikeudesta tästä: Mallioikeudet

Patentti ja rekisterihallituksen mallioikeustietopalvelu: Tietokantaan

Linkki mallioikeuslakiin: Finlex