Suomessa on äskettäin astunut voimaan uusia sääntöjä työturvallisuuslainsäädännön ja palkkatuen osalta, mikä tarkoittaa merkittäviä muutoksia sekä työnantajille että työntekijöille. Uudistettu työturvallisuuslaki, joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2023, pyrkii selkeämmin määrittelemään työnantajan vastuun ja velvollisuudet turvallisen ja terveellisen työympäristön varmistamisessa. Samalla päivitetty palkkatukijärjestelmä, joka astuu voimaan 1. heinäkuuta 2023, yksinkertaistaa hakuprosessia ja lisää yritysten käyttöä tuen edistämiseksi työllisyyttä ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämistä varten. Tässä artikkelissa käsittelemme näiden lakien tärkeimpiä muutoksia ja niiden merkitystä.

Suomen työturvallisuuslainsäädäntöön tehtiin uusia muutoksia 1. kesäkuuta 2023 alkaen

Työturvallisuuslain 8., 10., 11. ja 14. pykälien muutokset astuivat voimaan 1. kesäkuuta 2023. Muutosten tarkoituksena on selkeämmin määritellä työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuden osalta. Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi muutamia tärkeimpiä muutoksia ja niiden merkityksen sekä työnantajille että työntekijöille.

Yksilöllinen työolosuhteiden mukauttaminen:

Työntekijöillä on erilaiset edellytykset suorittaa työtehtäviään, ja nämä edellytykset voivat muuttua ajan myötä, erityisesti ikääntyessä. Siksi yleiset suojatoimenpiteet eivät aina riitä varmistamaan jokaisen yksittäisen työntekijän turvallisuutta ja terveyttä työpaikalla. Tärkeä uutuus on, että työnantajan on nyt erityisesti otettava huomioon työntekijän yksilölliset edellytykset ja tarvittaessa toteutettava yksilöllisiä toimenpiteitä työympäristön suhteen. Tällaisia edellytyksiä voivat olla ammattitaito, työkokemus, ikä, terveydentila, työkyvyn muutokset ja kielitaito. Tämä auttaa luomaan turvallisemman ja terveellisemmän työympäristön kaikille.

Työnantajan vastuu ja mahdollisuudet:

Työnantajalla on nyt selkeämpi vastuu kiinnittää huomiota työympäristöön, työilmapiiriin ja työtapoihin työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. On tärkeää, että nämä tarpeet havaitaan varhaisessa vaiheessa, ja kiinnittämällä huomiota työnantaja voi myös tunnistaa, jos työntekijä kuormittuu tavalla, joka voi vaarantaa heidän terveytensä. Samalla on tärkeää huomata, että toimenpiteet eivät saa vaarantaa muiden työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä.

Riskin arviointi ja huomio ikääntymiseen:

Työpaikan riskien arvioinnissa työnantajan tulee nyt myös tunnistaa riskit ja haitat, jotka liittyvät erityisesti työntekijöiden ikääntymiseen. Tähän voi kuulua tekijöitä kuten pitkät työajat, vuorotyö, riittämätön valaistus ja fyysisesti vaativat työtehtävät. On tärkeää muistaa, että riskien arviointi koskee edelleen työolosuhteita eikä työntekijän yksilöllisiä ominaisuuksia. Tämä on askel eteenpäin varmistaessa oikeudenmukainen työympäristö kaikille, riippumatta iästä.

Psyykkiset kuormitustekijät ja voimavaratekijät:

Työympäristöriskien selvittämisessä ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä fyysiset että psyykkiset kuormitustekijät. Nämä tekijät voivat sisältää esimerkiksi korkean työkuormituksen, keskeytykset työssä, yksitoikkoiset työtehtävät ja ongelmat työyhteisössä. On myös tärkeää tunnistaa voimavaratekijät, jotka edistävät työntekijöiden terveyttä ja torjuvat negatiivisia kuormitustekijöitä. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa voi olla suureksi avuksi näiden tekijöiden tunnistamisessa ja sopivien toimenpiteiden suunnittelussa.

Erityinen huolenpito raskaana olevista ja imettävistä työntekijöistä:

Opetuksessa ja ohjauksessa työnantajan tulee nyt ottaa huomioon työntekijän yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Tähän voi kuulua ikä, kielitaito ja yksilölliset rajoitukset osatyökykyisillä työntekijöillä. Tarjoamalla oikeaa tukea ja resursseja työnantaja voi edistää työntekijän ammatillista kehitystä ja viihtyvyyttä työpaikalla.

Erityinen huolenpito raskaana olevista ja imettävistä työntekijöistä:

Jos työ tai työolosuhteet aiheuttavat erityistä riskiä raskaana oleville, vastasynnyttäneille tai imettäville työntekijöille, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien minimoimiseksi. On tärkeää huomata, että tässä ei ole kyse vain työntekijän siirtämisestä toisiin tehtäviin, vaan on olemassa muita tapoja minimoida riskit.

Viimeaikaiset muutokset työturvallisuuslainsäädännössä ovat askel kohti yksilöllisesti sovitettua ja terveellistä työympäristöä kaikille työntekijöille. Ottamalla huomioon yksilölliset edellytykset, tunnistamalla riskit ja kuormitustekijät sekä tarjoamalla asianmukaista opetusta ja tukea, työnantajat ja työntekijät voivat yhdessä luoda turvallisia ja kestäviä työpaikkoja. On tärkeää olla tietoinen näistä muutoksista ja työskennellä yhdessä edistääkseen positiivista työympäristöä kaikille.

Tutustu työsturvallisuuslakiin täältä: Työturvallisuuslaki

Palkkatuki: Päivitykset työllisyyden edistämiseksi ja järjestelmän yksinkertaistamiseksi

Hallitus on äskettäin tehnyt merkittäviä muutoksia palkkatukilainsäädäntöön tavoitteenaan yksinkertaistaa järjestelmää ja lisätä yritysten palkkatuen käyttöä. Nämä muutokset tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2023 ja niiden tarkoituksena on maksimoida tuen vaikutukset ja siten lisätä työllisyysastetta.

Uudistettu palkkatukijärjestelmä tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä työnantajille että työnhakijoille. Hakumenettelyä yksinkertaistetaan ja maksut suoritetaan nopeammin, mikä helpottaa tuen hyödyntämistä. Palkkatukiuudistus on osa hallituksen toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi.

Jatkossa palkkatuki rajoittuu selvemmin edistämään työllisyyttä vammaisilla työntekijöillä tai työttömillä työnhakijoilla, jotka ovat epäedullisessa asemassa työmarkkinoilla. Ammattiosaamisen puutteen perusteella myönnettävä palkkatuki yhtenäistetään kattamaan 50 prosenttia palkkakustannuksista. Vammaisille työntekijöille myönnettävä palkkatuki on 70 prosenttia palkkakustannuksista. Palkkatuen piiriin ei enää kuulu palkka- ja lomakustannuksia.

Palkkatuen kesto voi olla joko viisi tai kymmenen kuukautta riippuen siitä, kuinka kauan työttömyys on kestänyt ennen tuen myöntämistä.

Eräs uutuus on, että sama henkilö voi saada palkkatukea uuteen työpaikkaan ilman työttömyyttä tietyn ajanjakson aikana, kunhan kaikki palkkatuen myöntämiseen liittyvät vaatimukset täyttyvät. Kuitenkin samaa työnantajaa ei voi myöntää palkkatukea saman henkilön palkkakustannuksiin uudelleen ennen kuin kolme vuotta on kulunut edellisen tukijakson päättymisestä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske vammaisia työntekijöitä.

Yli 55-vuotiaille henkilöille otetaan käyttöön uusi työllistämistuki. Tuki myönnetään ilman tarkoituksenmukaisuusarviointia, jos laissa määritellyt ehdot täyttyvät. Tuki vastaa 70 prosenttia tukeen oikeuttavista palkkakustannuksista ja sitä voidaan maksaa enintään kymmenen kuukauden ajan.

Lainsäädäntöä on myös muutettu paremmin vastaamaan EU:n valtiontukea koskevia määräyksiä ja näiden määräysten perusteella annettua ryhmäpoikkeusasetusta. On tärkeää huomata, että määräykset 100 prosentin palkkatuesta pysyvät ennallaan nykyisen lain mukaan. 100 prosentin palkkatuki voi myöntää vähimmäistukena yritystoiminnalle.

Nämä päivitykset palkkatukilainsäädännössä pyrkivät helpottamaan yritysten hyödyntämistä tukea samalla kun edistetään työllisyyttä ja työllistämistä lisätukea tarvitseville henkilöille. Hakumenettelyn yksinkertaistamisen ja maksuaikojen parantamisen avulla useammat yritykset voivat hyötyä tästä etuudesta ja siten edistää työllisyyttä ja inklusiivisempaa työelämää.

Tutustu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin täältä: Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Onko teillä kysymyksiä? Ottakaa yhteyttä! Autamme mielellämme!